Olin juuri menossa nukkumaan, kunnes ajattelin, että pitihän minun nyt tännekkin tulla kertomaan päivän kuulumiset pikaisesti. Tai no pikaisesti ja pikaisesti. Saa nähdä millaiseksi romaaniksi tämä sitten lopulta päätyy. Tosiaan, tänään siis piti tulla ihan tavallinen klimppinen päivä. Klimppinen sen takia, etten ollut pariin päivään käynyt suihkussa. Hiukset myötäilivät päätä kuin mikäkin liimaletti. Ärsyttää, kun ne rasvottuvat niin nopeasti. Saisi nyt edes pari päivää pysyä siedettävän näköisenä, mutta ei. Hyvä, että kestää edes yhden päivän. Korkeintaan puolitoista päivää. Ja toinen klimppisyyden syy oli se, että kulmia ei oltu nypitty ja naama oli entistä kamalampi kuin yleensä. Aamulla pari uutta finniä ja inhottavan rasvainen iho. Olisi nyt vaikka pelkästään vaan hiukset, mutta kun ihokin! Taidan mennä omalla rahalla ensi viikolla kasvohoitoon. Hoidan ihon, nypin kulmat ja värjään ne. Johan saan taas jotain hohtoa. Vaikka samaan kuntoon tämä iho menee kuitenkin pian. Kai se on vain hyväksyttävä, ettei pari kasvohoitoa ihmettä tee, vaan murrosiän loppuminen.

No, päätettiimpä sitten äidin kanssa lähteä illalla katsomaan Sinkkuelämää -leffa (Sex And The City). Ennen sitä kävin suihkussa ja johan tuli parempi olo! Vähän meikkiä naamaan, ja klimppisyys hävisi kuin tuhka tuuleen. No ei ihan, mutta melkein. Oli se kyllä hyvä elokuva, pakko myöntää, vaikka paljon se on saanut haukkuja. No yhdessä kohtaa se oli kyllä hieman pitkästyttävä, mutta sitten alkoi taas tapahtumaan ja pitkästyttävyys hävisi. Tietysti äidin kanssa oli aika vaivaantunutta välillä katsella kaikenmaailman seksikohtaukset, mutta kyllä nekin siinä sivussa meni. Karkit vain loppu hieman liian aikasin, kun elokuva kesti niin kauan. Teki loppuelokuvan kokoajan mieli napostella jotain, mutta ei ollut mitään naposteltavaa jäljellä.

No, kaippa tästä vähän normaalia lyhyempi merkintä tuli, mutta eihän sen aina tarvitse niin pitkä olla. Taidan kuitenkin tästä mennä nukkumaan, sillä huomenna yritän herätä suht koht ajoissa. En siksi, että olisi työpäivä, vaan haluan katsella Serranon perheen, joka alkaa jo 9:15. Pistin sen nauhalle, koska en kuitenkaan herää yhdeksäksi ja koska se jäi jännään, tai oikeastaan surulliseen kohtaan (Lucía, perheen äiti, kuoli), niin haluan nähdä huomisen jakson.

Well maybe there is a God above
But all I've ever learned from love
Was how to shoot somebody who outdrew you
And it's not a cry that you hear at night
it's not somebody who's seen the light
it's a cold and it's a broken Hallelujah
(Katie Voegele - Hallelujah)