Tämä päivä on ihan helvetistä. Tai no ei päivässä mitään vikaa ole (paitsi sää on kamalan sateinen), mutta Roosassa. Me ei olla varmaan tänään puhuttu viittä minuuttiakaan sovussa, kun kokoajan tulee jostain riitaa. Äskönkin oltiin ihan minimaalisella lenkillä koirien kanssa ja heti syntyi kamala sota ja kotona kommunikointi toimi huutamisen välityksellä. Roosa on niin helvetin ärsyttävä ja se se vasta osaakin sen ärsyttämisen taidon! Onneksi äiti on aikalailla minun puolellani, sillä se tietää, että Roosa todellakin on ärsyttävä. Se hermostu siihen itsekin tontilla ollessamme. Tälläisinä päivinä mä vihaan sitä likkaa. No, nyt kuitenkin äiti sanoi, ettei me saada puhua toisillemme enää tänä iltana. Varmaan ihan hyvä idea. Nimittäin välillä ärsyttää sekin, kun Roosa ihan normaalisti puhuu. Sen näkeminen ja sen puheen kuuluminen saa kiukun mun sisällä kuohuamaan, että tekisi mieli mojauttaa sitä päin näköä. Onko joillain muilla joskus vaikeaa sisarusten kanssa?

Piti käydä kaupastakin hakemassa lankoja kässätyötä varten. Opettaja antoi koulusta ostolupalapun, millä saisin ostettua 15 eurolla lankoja, mutta mentiin tuohon läheiseen Tokmanniin ja kassa sanoi, että lapusta puuttuu joku asiakasnumero (tjn?), eikä sillä voi niitä lankoja ostaa. Äiti hermostu siitä. Koulussa maanantaina käsitöitä ja mä kökötän siellä kaksi tuntia ilman tekemistä, jos äiti ei hanki mulle lankoja maanantaina ennen kahta vikaa kässän tuntia. Huoh. Eipä tässä päivässä sitten oikein muuta. Siljan kanssa käytiin K Marketista kysymässä TET-paikkaa, mutta siellä ei ollut pomoa paikalla, keltä kysyä. Mennään uudestaan maanantaina koulun jälkeen. Silloin se luultavasti on paikalla.

Eilen illalla menin Lauralle, minne tuli myös Johanna, Kati ja se saksalainen Caro. Syötiin tortilloja, mikä oli Carolle ihan uusi elämys. Kyllä se niistä tykkäsi, mutta oli kuulemma vaikea syödä. Sitten pelailtiin twisteriä, mikä oli älyttömän tylsää. Ei sitä montaa kierrosta jaksanut pelata. Pompittiin hetki trampoliinilla ja katsottiin sen jälkeen elokuva, mikä oli englantilainen suomenkielisellä tekstillä. Saksalainenkin ymmärsi sitten jotain. Se oli aika hyvä elokuva, vaikka kauhusta en niin pidäkkään. Nimi taisi olla 1408. Nimi tuli siitä, että mies, joka oli kirjailija, meni yhdeksi yöksi hotellihuoneeseen (jonka numero oli 1408), eikä sieltä huoneesta ollut koskaan kukaan palannut elävänä. Loppui ehkä hieman tyhmästi, mutta ihan hyvä se oli. Suosittelen! Voitte toki sanoa omiakin mielipiteitä, jos olette nähneet kyseisen leffan.