Ja taas yksi koulupäivä takana. Viimeinen keskiviikko! Keskiviikot on ollut kamalia tässä lukujärjestyksessä. Keskiviikko on ollut päivä, mikä menee kaikista hitaimmin eteenpäin. Kamalia aineita yms. Onneksi ne on nyt ohi. Toisaalta ei tästä kovin suurta iloa ole. Me olemme saaneet kevään lukujörjestyksen ja keskiviikot on siellä ihan yhtä kamalia. Ja syksyllä on ollut vain yksi kamala päivä, niin keväällä niitä onkin kaksi. Keskiviikko ja perjantai. Niinä päivinä ei ole yhtään kaksoistunteja. Kuutta ei ainetta. Reppu tulee näinä päivinä painamaan aivan järjettömästi. Varsinkin kun kaikki on lukuaineita. Huhhuijaa. Kauhulla odotan niitä päiviä. Mutta tänään oli tavallaan viimeinen maantiedon tunti koko yläasteella ja se jos joku on jotain. Perjantaina on vielä semmoinen löysäilytunti, mutta muuten maantiedon kidutus on ohi! Mä vihaan maantietoa. En tykkää siitä yhtään. Enkä myöskään opettajasta. Pääsen nyt siitä sitten lopullisesti eroon.

Saatiin maantiedon kokeet tänään. 8½ + lievä pettymys. Odotin kiitettävää. Tajusin heti, että mulla ei olisi mahdollisuuksia ysiin todistuksessa. Ei minkäänlaisia. No, sitten tarkastelin sitä koetta ja katsoin, että miten on mahdollista, että ekasta tehtävästä olin saanut niin vähän pisteitä. Sitten huomasin, että olin saanut siitä tehtävästä pisteen liian vähän. No kipitin sitten eteen ilmoittamaan asiasta opettajalle. Se korjasi sen ja numero nousi heti 9-! Olin todella onnellinen, vaikka en tiedä paransiko se minun mahdollisuuksiani ysiin todistuksessa. 8- ja 9-. Saattaa olla 8, ellei opettaja ole todella hyvällä päällä. Mutta sen tuntien on vaikea uskoa, että se olisi koskaan hyvällä päällä. Jotenkin silti 9- näytti kivemmalta kuin 8½. Onhan se sentään kiitettävä. 8½ ei ole. Toisaalta ei se mun maailmaa kaada, jos saan maantiedosta 8 todistukseen. Mulla on kasilla se ollut 10 ja jos se on nyt 8, niin päättäriin saan sitten ainakin 9. Ja se on ihan hyvä.

Kävin hakemassa valmistuneen käsityön koulun päätyttyä opettajalta. Se oli sillä kotona tarkistuksessa. Siitä sain 9½. Numeroa miinusti hieman epäonnistuneet saumat. Vaikka 9½ onkin melkein kymppi ja lukuaineessa saisin todistukseen kympin, niin tiedän, että kässästä sitä en saa. Viime vuonna tein keväällä kaksi työtä. Toisesta sain 10 ja toisesta 9½ ja siltikään en saanut todistukseen kymppiä. Se harmitti. Joten tuskin nytkään saan siitä kymppiä, vaikka se olisi kyllä kiva saada. Mutta ei sitten kun kerran ei. Yhteiskuntaopista olen 99,9% varma, että saan 10 todistukseen. Saatiin tänään yritystyöt ja vedin siitä 9½. Paremman, mitä hikkeystäväni, joka saa TODELLA harvoin minua huonompia. Hän sai 9+. Joka tapauksessa saatiin myös tuntityöskentelynumerot ja siitä sain 9½. Olin kamalan yllättynyt. En olisi IKINÄ uskonut, että saan ysipuolen. Aina ajattelen, että pakko viitata enemmän, mutta sitten kuitenkaan viitsi. Olen huono viittaamaan. Se on minun tapauksessani luonnekysymys. Se on vain niin vaikeaa nostaa se käsi ylös...

Hirveesti kaikkia numeroita tässä tekstissä. Olen nyt innostunut arvuuttelemaan todistuksen numeroita oikein urakalla. Ehkä se on tarttunut minuun kaveriltani, joka henkeen ja vereen laskee koko ajan keskiarvoja, niin omiaan kuin kavereidensakin. Sille on vielä tärkeämpää kuin minulle kaikki numerot. Ja kun tänäänkin se stressasi, että saako tuntityöskentelystä yhteiskuntaopissa tarpeeksi ison luvun, että saisi todistukseen kympin. Sanoin, ettei sillä ole mitään hätää. Se on saanut kokeista sun muista töistä lähes kaikista lähelle kympin. Ihan sama mikä se tuntityöskentely on, niin jokatapauksessa se saa todistukseen kympin. Ei se mua uskonut. Kaivo kännykän ja alkoi taas laskemaan keskiarvoja sun muita, jotta varmistuisi. Turhaa sellainen. Hyvä todistus sille tulee. Se on varma!