On tämä joulukuu vaan mennyt kamalan nopeasti. Huomenna on jo aatto! No lauantaista, eli siitä, kun joulujuhla oli, niin on tämä jouluaaton odotus oikein alkanut. Kamalan hitaasti on siitä päivästä lähtien päivät mennyt, tosin tänää oli vähän enemmän tekemistä. Päivällä tehtiin Roosan kanssa monta pellillistä pipareita. Alko ihan kyllästymään siihenkin, mutta saatiin onneksi kaikki taikina käytettyä ja piparit tehtyä. Iltapäivällä lähdettiin sitten mummua moikkaamaan ja vietiin sille samalla kukka, joulusinappi ja piimälimppu, minkä eilen teimme. Mummu antoi myös meille mukaan ison pussin, missä on luultavasti lahjoja. Olen malttanut mieleni, enkä ole kurkkinut pussiin. Itseasiassa ei mun ees tee mieli nähdä lahjoja ennen aattoa. Joulustahan menee ihan maku, jos ne saa aikasemmin. Tai kun monet on etsinyt kotoaan lahjoja ja availlut paketteja, että näkisi mitä saa. Mitä intoo on sitten enää aattona, kun tietää mitä saa?

Äiti ja isä meni illalla lyhtykulkueeseen ja johonkin jumalanpalveluksen tapaiseen, jossa oli joku saarna ja joulurauhan julistus. Roosa halusi jäädä kotiin, joten en minäkään sinne sitten viitsinyt mennä. Eikä se kuulemma ollut mikään ihmeellinen. Eli ei jääty mistään paitsi. Jouluruokia on myös kamalasti tehty tänää. Lanttulaatikkoa, perunalaatikkoa, lihapullia, rosollia vähän yms. Porkkanalaatikkoa ei tehdä kuulemma ollenkaan. Äiti on ostanut sitä vain pienen valmispakkauksen, koska sitä ei monikaan juuri syö. Lanttulaatikko on minun lemppari joululaatikoista. Tuli niin jouluinen fiilis, kun keittiössä haisi ihan lanttulaatikko ja mä nappasin suuhuni yhden lihapullan. Tajusin kuinka ihanaa se jouluruoka onkaan! Harmi, kun sitä saa vain kerran vuodessa.

Kuusi myös tuotiin nyt illalla sisälle. Kauhea ongelma oli ensin, mihin se laitetaan ja miten sohvat on sen vieressä yms. Nyt se on kai löytänyt paikkansa ja tällä hetkellä mietitään, paljonko valjoa siihen laitetaan. Äidin mielestä siinä on tällä hetkellä liikaa, minusta ihan sopivasti. On se vaikeaa. Huomenna on varmaan kamalia hankaluuksia, kun pitäisi koristella se. Äiti haluaisi varmaan vain yksivärisen ja hyvin pelkistetyn. Muut taas haluaa laittaa paljon kivoja koristeita. No, sen näkee huomenna, miten me sitten se päädytään koristelemaan. Ainakin täksi vuodeksi on ostettu paljon uusia koristeita. Ei tarvi niillä samoilla vanhoilla taas.

Kulkuset, kulkuset
riemuin helkkäilee
Talven valkohiutaleet
ne kilvan leijailee.