En pettänyt itselleni lupaamaa lupausta, vaan menin eilen lenkille. Tosi petyin hieman itseeni. Odotin itseltäni enemmän. Kuvittelin pystyväni juoksemaan pururadan kokonaan ympäri, mutta kylkeen alkoi pistämään, joten kävelin myös vähän. Kylkeen pistämisen syy oli luultavasti se, että olin juuri vähän aika sitten syönyt kamalasti sipsiä ja karkkia. Ei olisi pitänyt. Huomenna menen uudestaan juoksemaan ja pitää muistaa pitää huoli, etten ole ennen sitä vähään aikaan syönyt mitään. Pidin myös lupaukseni ja venyttelinkin eilen. En tosin kamalasti. Olen niin kamalan kankea, että venyttely tuntuu turhauttavalta. Mutta pakko kai se on vaan sitkeesti jatkaa, eikä luovuttaa. Tänään venyttelen myös, vaikka lenkille en menekkään. Tai no en tiedä, ehdinkö/muistanko. Tänään on tapahtumien yö, minne olisi tarkoitus mennä Lauran ja mahdollisesti joidenkin muidenkin kanssa.

Eilinen ruotsin sanakoe meni hyvin. Luulen, että kaikki sanat on oikein. Ensi perjantaina on taas uusi sanakoe ja ensi torstaina alkaa näyttis. Toivottavasti ehdin lukemaan. Tätä mä just pelkäsin, että on seuraavaks päiväks kamalasti lukemista. Mutta mä koitan kestää. Jaan vaikka vähän sitä lukemista edellisellekin päivälle (milloin on salsatunnit, että jooh). Enköhän mä jotenkin selviä.

Noh, tämä merkintä jää tälläiseksi lyhkäseksi. Ensi kerralla toivottavasti juttua riittää vähän pidempään merkintään.